KKO:1993:110
- Asiasanat
- Sakko - Sakon muuntorangaistus
- Tapausvuosi
- 1993
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R92/728
- Taltio
- 3128
- Esittelypäivä
Ään.
Liikkeenharjoittaja, joka oli tehnyt konkurssin ja jäänyt työttömäksi, oli kykenemätön maksamaan hänelle aikaisemmin tuomittuja sakkoja. Kun sakkojen maksamatta jääminen oli aikanaan osaksi johtunut maksuhaluttomuudesta, muuntorangaistus oli tuomittava, mutta sen määrää alennettiin rikoslain 2 luvun 5 §:n 4 momentin perusteella.
RL 2 luku 5 § 4 mom
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Muuntorangaistusvaatimus Kuopion raastuvanoikeudessa
A on tuomittu Orimattilan tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarin 31.5.1988 antamalla rangaistusmääräyksellä 31.3.1988 tapahtuneesta liikenteen vaarantamisesta 22 päiväsakkoon, Helsingin raastuvanoikeuden rangaistusmääräystuomarin 30.6.1988 antamalla rangaistusmääräyksellä 20.5.1988 tapahtuneesta liikenteen vaarantamisesta 14 päiväsakkoon, Varkauden tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarin 24.2.1989 antamalla rangaistusmääräyksellä 2.1.1989 tapahtuneesta liikennerikkomuksesta 6 päiväsakkoon, Orimattilan tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarin 28.2.1989 antamalla rangaistusmääräyksellä 22.12.1988 tapahtuneesta liikenteen vaarantamisesta 12 päiväsakkoon, Valkealan tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarin 7.7.1989 antamalla rangaistusmääräksellä 19.4.1989 tapahtuneesta liikennerikkomuksesta 10 päiväsakkoon, Lappeenrannan raastuvanoikeuden rangaistusmääräystuomarin 22.1.1990 antamalla rangaistusmääräyksellä 7.12.1989 tapahtuneesta liikennerikkomuksesta 10 päiväsakkoon, Orimattilan tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarin 29.5.1990 antamalla rangistusmääräyksellä 11.4.1990 tapahtuneesta liikenteen vaarantamisesta 24 päiväsakkoon ja Mikkelin tuomiokunnan rangaistusmääräystuomarin 10.9.1990 antamalla rangaistusmääräyksellä 30.7.1990 tapahtuneesta liikenteen vaarantamisesta 22 päiväsakkoon. Kun sakkoja ei ollut saatu perityksi, virallinen syyttäjä on vaatinut, että A määrätään sakkojen sijasta pidettäväksi vankeudessa.
Kuopion raastuvanoikeuden päätös 3.6.1992
Raastuvanoikeus on rikoslain 2 luvun 5 §:n 1, 2 ja 3 momenttien nojalla muuntanut mainitut 120 päiväsakkoa 60 päiväksi vankeutta.
Itä-Suomen hovioikeuden päätös 8.9.1992
Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A oli saattanut jutun, on jättänyt sen raastuvanoikeuden päätöksen varaan.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle on 12.1.1993 myönnetty valituslupa. Korkein oikeus on 25.1.1993 antamallaan välipäätöksellä määrännyt, ettei hovioikeuden päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.
A on määräajan jälkeen toimittanut Korkeimpaan oikeuteen lisäselvitystä.
Virallinen syttäjä on antanut häneltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 15.9.1993
Käsittelyratkaisu
A:n tänne määräajan jälkeen toimittama kirjoitus otetaan huomioon, koska sen huomioon ottamiselle on oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 18 §:ssä tarkoitettu erityinen syy.
Perustelut
A on entinen liikkeenharjoittaja, joka ilmoittaa tehneensä konkurssin helmikuussa 1990. Sosiaaliviranomaisten lausunnon mukaan hän on työtön saaden työttömyysturvan peruspäivärahaa 150 markkaa päivältä. Päivärahan maksaminen on alkanut 9.5.1992. Entisestä yrityksestä johtuvia velkoja A:lla on yli 250 000 markkaa. Hänen puolisonsa työskentelee lyhennettyä työpäivää kaupan kassatoimihenkilönä. Perhe, johon kuuluu kaksi alaikäistä lasta, on saanut toimeentulotukea ainakin toukokuusta 1992 lukien. Varallisuutta A:lla ja hänen puolisollaan ei ole.
Nyt kysymyksessä olevista sakoista, jotka koskevat liikenteen vaarantamista ja liikennerikkomusta, viisi on tuomittu vuosina 1988-1989 ja kolme vuonna 1990. A, jolla sosiaaliviranomaisen lausunnon mukaan on ollut verotettavaa tuloa vuosina 1990 ja 1991, ei ole osoittanut, että hänen taloudelliset olonsa ennen työttömyyttä ja konkurssista seuranneita vaikeuksia olisivat olleet esteenä sakkojen maksamiselle. Sakkojen maksamatta jäämisen on siten osittain katsottava johtuneen maksuhaluttomuudesta.
A:n nykyiset taloudelliset olosuhteet ovat erityinen syy alentaa muuntorangaistuksen määrää. Yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen edellyttää kuitenkin, kun otetaan huomioon sakkojen määrä ja niiden maksamatta jäämisen syy, ettei A:ta kokonaan vapauteta muuntorangaistuksesta.
Lainkohta
Rikoslaki 2 luku 5 § 4 mom.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöstä muutetaan. Muuntorangaistusvaatimuksessa mainittujen yhteensä 120 päiväsakon sijasta A:lle määrätään hovioikeuden määräämän 60 päivän vankeusrangaistuksen asemesta 20 päivää vankeutta.
Hovioikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskeva päätös raukeaa.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Lindholm: Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A on ollut varaton, kun hänelle tuomitut sakot on vaadittu muunnettaviksi vankeudeksi. Kun yleisen lainkuuliaisuuden ylläpitäminen tässä tapauksessa ei vaadi muuntorangaistuksen määräämistä, hylkään syyttäjän vaatimuksen muuntorangaistuksen määräämisestä.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin, Lindholm (eri mieltä), Krook, Raulos ja Tulokas